Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

AUKIOLOAJAT:

Ma - Pe    09:00 - 19:00

La              09:00 - 15:00

Su              11:00 - 15:00

Kuvahaun tulos haulle bioeffect
 

 

 
 

Allergia

Lisätty 21.04.2017

Allergisia oireita on arviolta jopa neljäsosalla aikuisista, ja lapsista jopa 40 % on jollakin tavalla allerginen. Allergia koskettaa siis varsin monia meistä, joten mitä allergia oikeastaan on?

Allergia

 

Immuunipuolustuksen tehtävänä on suojata elimistöä bakteereilta, viruksilta ja loisilta. Allergiassa elimistön immuunipuolustusjärjestelmä reagoi tarpeettomasti sinällään harmittomiin aineisiin kuten siitepölyyn. Erilaisia oireita voi ilmetä hengityselimistössä, silmissä, iholla tai ruoansulatuselimistössä. Lisäksi on mahdollista saada allerginen yleisreaktio eli anafylaktinen reaktio. Allergia jaotellaan yleensä nopeaan eli välittömään allergiaan ja hitaaseen eli viivästyneeseen allergiaan. Allergisen reaktion aiheuttavalle aineelle eli allergeenille on yleensä altistuttu useita kertoja jopa vuosien ajan ennen allergisten oireiden ilmenemistä.

 

Nopea allergia

 

Nopea allergia ilmenee yleensä minuuteissa allergeenille altistumisesta. Allergeenin, kuten siitepölyn, päästessä elimistöön se kiinnittyy sitä vastaan altistuksen seurauksena muodostuneisiin vasta-aineisiin (Ig-E), joiden vaikutuksesta elimistön puolustusmekanismi käynnistyy. Elimistön puolustussolut eli valkosolut vapauttavat allergeenin ja vasta-aineen vaikutuksesta erilaisia välittäjäaineita, jotka vaikuttavat solujen toimintaan sekä aiheuttavat inflammaation eli tulehduksen että houkuttelevat tulehdusalueelle lisää valkosoluja. Histamiini on yksi allergisen tulehduksen välittäjäaineista. Histamiinin vaikutuksesta iho turpoaa ja punoittaa. Nenässä histamiini aiheuttaa limakalvon turpoamisen ja vesimäisen, kirkkaan eritteen muodostumisen. Myös keuhkoputkissa limakalvo turpoaa histamiinin vaikutuksesta ja keuhkoputket ahtautuvat. Myös limaisuus lisääntyy. Allerginen nuha, allerginen silmätulehdus ja allerginen astma ovat esimerkiksi nopeita allergioita.

 

Hidas allergia

 

Hitaassa allergiassa oireet ilmenevät yleensä useiden tuntien tai jopa päivien kuluttua allergeenille altistumisesta. Tämän reaktion taustalla on monia erilaisia mekanismeja puolustussolujen toiminnassa. Kosketusallergia ja lääkeaineallergiat ovat usein hitaita allergioita.

 

Allergia ja yliherkkyys

 

Allergiassa reaktion taustalla on aina elimistön immuunipuolustuksen aktivoituminen. Sen sijaan yliherkkyyksien taustalla olevia mekanismeja ei tunneta kunnolla. Hajusteet ovat yksi esimerkki yliherkkyyden aiheuttajista. Tietyille hajusteille voi olla myös allerginen. Hajusteallergia oireilee yleensä ihottumana. Tuoksuyliherkkyydessä kaikki tuoksut hajusteista tuotteiden raaka-aineiden ominaistuoksuihin voivat aiheuttaa moninaisia oireita. Myöskään laktoosille ei olla allergisia vaan laktoosi-intoleranssissa ohutsuolesta puuttuu laktoosia pilkkova entsyymi. Paksusuolessa suolen mikrobit sitten käyttävät laktoosia ravinnokseen ja tästä aiheutuu vatsavaivoja. Keliakiassa elimistö muodostaa vasta-aineita omia soluja vastaan gluteenin vaikutuksesta. Maito- tai vilja-allergiassa taas elimistö tuottaa vasta-aineita maidon tai viljan proteiineja vastaan, mistä oireet aiheutuvat

 

Allergioiden tausta

 

Allergioiden kehittymisen taustalla on usein perimä. Perimä ei kuitenkaan selitä kaikkia allergioita eivätkä toisaalta allergisten vanhempien lapset automaattisesti ole allergisia vaikka allergioiden riski on toki suurempi verrattuna ei-allergisten vanhempien lapsiin. Kaupungistunut ympäristö ja hygieenisemmätelinolot vaikuttavat olevan allergioiden taustalla. Enää ei välttämättä olla riittävästi tekemisissä luonnon mikrobien kanssa, jolloin immuunijärjestelmä ei saa riittävästi haasteita ja kehity normaalisti lapsuudessa. Allergioiden ehkäisyssä allergeenien välttäminen ennaltaehkäisevästi ei kannata. Allergioilta vaikuttaa suojaavan myös vauvojen rintaruokinta vähintään 4-6 kuukauden ajan. Probioottien eli maitohappobakteerien käytöstä allergioiden ennaltaehkäisyssä voi olla hyötyä. Lemmikkien mahdollinen allergioilta suojaava vaikutus saattaaliittyä lemmikkien mukana kulkeutuviin mikrobeihin. Yleisesti maatiloille syntyneillä lapsilla on vähemmän allergiaa kuin kaupunkilaislapsilla. Monimuotoinen ympäristö vaikuttaisi suojaavan allergioilta.

 

Tunnettuja herkästi allergiaa aiheuttavia aineita on hyvä kuitenkin välttää esimerkiksi kosmetiikassa ja kodin siivousaineissa. Pahimmin allergiaa aiheuttavien aineiden käyttö on toki kielletty tai niiden käyttöä on rajoitettu tiukasti. Suojakäsineitä olisi hyvä käyttää esimerkiksi siivousaineita käsiteltäessä tai vaikka astioita tiskatessa. Vaikkei aineista aiheutuisi allergiaa, voivat ne aiheuttaa muuten ihoärsytystä .

 

Allergian aiheuttajat

 

Allergiaa voi aiheuttaa melkeinpä mikä vain. Yleisimpiä allergian aiheuttajia ovat kasvien siitepölyt, eläimistä erityisesti kissa ja koira, hyönteiset kuten ampiainen, mehiläinen ja hyttyset sekä ruoka-aineet. Erilaiset kosmetiikan raaka-aineet ja hajusteet voivat myös aiheuttaa allergiaa. Metalleista esimerkiksi nikkeli herkistää helposti. Jopa 10% naisista ja 1% miehistä on kullalle allergisia. Harvalla kulta-allergia kuitenkaan estää kultakorujen käyttöä. Ristiallergia on myös mahdollinen eli esimerkiksi koivun siitepölylle allerginen voi saada oireita omenasta ja porkkanasta vaikkei olekaan näille suoraan allerginen.

 

Allergian oireet

 

Allergian oireet voivat olla hyvinkin moninaisia. Allergisen nuhan oireita ovat tukkoisuus, nenän kutina ja aivastelu sekä valuva, kirkas erite nenästä. Allerginen silmän sidekalvon tulehdus aiheuttaa silmien kutinaa, punoitusta ja vuotamista sekä mahdollisesti roskan tunnetta. Silmänympärysiholle voi tulla myös ihottumaa ja turvotusta. Iholla allergia voi oireilla atooppisena ihottumana tai nokkosihottumana. Nokkosihottumaan kuuluu kutina ja iholle muodostuu paukamia. Paukamat yleensä häviävät minuuteissa tai tunneissa, viimeistään vuorokauden sisällä. Nokkosihottumaan voi liittyä myös yleisoireita kuten kuumetta, vatsavaivoja, nivelkipuja ja päänsärkyä. Nokkosihottuma ei aina kuitenkaan johdu allergiasta vaan voi liittyä esimerkiksi virusinfektioon. Joskus allergiaan liittyy myös kuume, päänsärky ja nivelvaivat. Monilla allergisilla on myös astma, jolloin astman oireet yleensä allergian aikana pahenevat eli voi olla yskää, hengenahdistusta ja hengityksen vinkunaa, limaisuutta, äänen käheyttä ja heikentynyttä rasituksen sietoa. Allergia saattaa oireilla myös astman tavoin. Allergia voi aiheuttaa erilaisia vatsavaivoja kuten ripulia ja vatsakipuja. Joskus allergia voi oireilla iholla vasta auringonvalon vaikutuksesta aiheutuvana ihottumana.

 

Allergisen yleisreaktion eli anafylaksian ensioireita ovat yleensä ihon kutina, punoitus ja kuumotus. Sydän voi tykytellä ja kurkussa olla palantunnetta. Lisäksi pahoinvointi ja oksentelukin ovat mahdollisia. Näitä oireita seuraa yleensä erityisesti kasvojen ihon ja suun limakalvojen turvotusta, iholle voi nousta nokkosihottumaa ja kurkunpää turvota. Ääni käheytyy ja yskänpuuskat ovat mahdollisia ja hengityskin voi vinkua. Vatsaoireet voivat lisääntyä ja verenpaine laskea, iho muuttua kalpeaksi ja hikiseksi. Pahimmillaan kurkunpää voi tukkeutua, henkilö joutua shokkiin ja hengitys ja verenkierto lakata. Anafylaksian oireet kehittyvät yleensä varsin nopeasti, jopa minuuteissa altistuksen jälkeen. Mitä nopeammin oireet tulevat, sitä vakavampi tilanne on. Anafylaksian ensiapu on adrenaliinikynä, mitä vaikeasti allergiset yleensä kuljettavat mukanaan. Tällaisessa tilanteessa on aina hakeuduttava jatkohoitoon päivystykseen.

 

Allergian hoito

 

Allergioiden hoidossa käytetään yleensä antihistamiineja, jotka kilpailevat samoista kiinnittymispaikoista soluihin histamiinin kanssa ja estävät siten allergisessa reaktiossa valkosoluista vapautuneen histamiinin vaikutuksen. Antihistamiineja on tabletteina, nenäsumutteina ja silmätippoina. Glukokortikoidit eli kortisonit estävät uusien välittäjäaineiden muodostumista ja vaikuttavat muutoinkin valkosolujen toimintaa estävästi eli hillitsevät tulehdusta. Kortisonit vähentävät esimerkiksi paikallishoitona kutinaa ja turvotusta. Kortisoneja on nenäsumutteina ja voiteina.  Kromoglikaatit estävät histamiinin vapautumista valkosoluista. Kromoglikaatteja on silmätippoina ja nenäsumutteina.

 

Lähes kaikkia allergioita voidaan hoitaa antihistamiinitableteilla. Tiedetyn allergian hoito on hyvä aloittaa jo ennen altistusta, jolloin hoidosta saadaan paras teho. Kausiallergiassa antihistamiinitabletteja suositellaan käytettäväksi säännöllisesti allergiakauden ajan. Mikäli tabletit eivät riitä pitämään allergiaoireita hallinnassa voidaan hoitoon lisätä paikallisvalmiste: nenäoireissa kortisoninenäsumute ja silmäoireissa kromoglikaatti- tai antihistamiinisilmätipat. Allergisessa nuhassa voidaan tablettien vaihtoehtona käyttää myös antihistamiininenäsumutetta. Nenäkannulla tehtävästä nenän huuhtelusta on myös apua oireisiin. Iho-oireisiin käytetään kortisonivoiteita. Siitepöly aikana allergisten kannattaa välttää pyykkien kuivausta ulkona. Tuuletusikkunoihin on myös saatavissa suodattimia, joilla voidaan estään siitepölyn kulkeutuminen sisätiloihin.

 

Lääkäriin tulisi hakeutua, jos allergian oireet ovat vakavia. Itsehoidon riittämätön teho ja  elämänlaatua heikentävät oireet ovat myös aiheita mennä lääkäriin. Lasten kohdalla erityisesti on hyvä kääntyä lääkärin puoleen. Iho-oireissa kannattaa myös herkästi hakeutua lääkäriin, koska ihottumat voivat helposti kroonistua.

 

Allergiaa voidaan hoitaa siedätyshoidolla. Siedätyshoidot tehdään lääkärin valvonnassa. Siedätyshoitoa käytetään yleensä, jos allergian oireet ovat vaikeita eivätkä lievity tavanomaisilla hoidoilla riittävästi tai allergeenia on vaikea välttää. Siedätyshoidossa annetaan allergiaa aiheuttavaa allergeenia joko pistoksina tai kielenalustablettina. Siedätyshoidossa annetaan siis allergeenia pieninä annoksia jatkuvasti, jolloin elimistön reagointi allergeenille muuttuu ja allergian oireet lievittyvät. Oireet eivät siis välttämättä häviä kokonaan. Siedätyshoito kestää yleensä 3-5 vuotta ja sitä käytetään erityisesti koivun ja heinien siitepölyallergioihin, sekä harvoin eläinallergioihin. Myös ampiais- ja mehiläisallergioihin voidaan käyttää siedätyshoitoa. Ruoka-allergioihin siedätystä voidaan myös kokeilla.

 

Allergioissa ei nykyisin suositella tiukkaa välttämistä. Ainoastaan allergiaoireiden ollessa erittäin voimakkaita suositellaan välttämään allergeenia. Allergisen kosketusihottuman hoidossa on kuitenkin tärkeää välttää allergeenia mahdollisuuksien mukaan ihottumien helpon kroonistumisen takia. Positiiviset tulokset allergiatesteissä eivät aina merkitse allergista reaktiota allergeenille altistuttaessa. Allergiat helpottuvat usein myös itsestään ajan kuluessa ja ne voivat jopa kadota kokonaan. Erityisesti lasten ruoka-aineallergiat yleensä väistyvät iän myötä.

 

Suomessa on käynnissä Kansallinen allergiaohjelma 2008-2018, jonka tavoitteena on lisätä allergiatietoutta ja vähentää allergioiden haittoja. Allergiaohjelman pääajatukset ovat sietokyvyn vahvistaminen ja uudella tavalla allergiaan asennoituminen eli ei vältellä allergeeneja turhaan. Vakavat allergiat pitää kuitenkin tunnistaa ja hoitaa ajoissa. Tavoitteena on myösilmanlaadun parantaminen esimerkiksi lopettamalla tupakointi. Pyritään siis elämään allergioiden kanssa menemällä elämä edellä ei allergia!

 

Sanni Asikainen

 

farmaseutti

 

Lähteet:

 

Allergia. Haahtela T, Hannuksela M, Mäkelä M (toim.). Duodecim. 2007

 

www.thl.fi

 

Terveyskylä-hanke www.allergia-astmatalo.fi

 

Duodecim terveyskirjasto www.terveyskirjasto.fi

 

Kansallinen allergiaohjelma www.allergiajaterveys.fi

 

Allergia- ja astmaliitto, Iholiitto www.allergia.fi