Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

AUKIOLOAJAT:

Ma - Pe    09:00 - 19:00

La              09:00 - 15:00

Su              11:00 - 15:00

Astma

Lisätty 02.05.2017

Astma on keuhkoputkien tulehduksellinen sairaus, jonka tavallisia oireita ovat hengenahdistus,

hengityksen vinkuna ja pitkäaikainen yskä.

Oireiden taustalla on vaihteleva ja itsestään tai hoidon vaikutuksesta laukeava keuhkoputkien supistuminen,

jonka aiheuttaa keuhkoputkien tulehdus. Astmaa sairastaa Suomessa kaikkiaan 300 000 kansalaista.

Nykyaikaisten lääkkeiden avulla he voivat viettää lähes normaalia elämää. Hengitysliiton tekemä

astmantutkimus ”Mitä on olla astmaa sairastava Suomessa” paljastaa astman kohtauslääkkeen

huolestuttavan runsaan käytön. Tutkimuksen mukaan aikuisista yli 40 % kertoi käyttävänsä keuhkoputkia

avaavaa kohtauslääkettä yli suositusten.

 

Astman oireet ja diagnostiikka

Astman oireet vaihtelevat usein samallakin potilaalla kuukaudesta toiseen. Tyypillisimmillään

hengenahdistus on aamuisin ja aamuöisin, rasituksen jälkeen (erityisesti pakkasella), ylähengitystieinfek-

tioiden yhteydessä tai allergeeneille, kuten siitepölylle tai eläimille, altistumisen jälkeen. Hengityksen

vinkunaa havaitaan samanaikaisesti hengenahdistuksen kanssa. Pitkäaikainen yskä liittyy ärsyttäviin

tekijöihin ja ilmenee aamuisin ja aamuöisin. Kolmasosalla pitkään yskijöistä todetaan myöhemmin astma.

Diagnostiset perustutkimukset ovat keuhkojen auskultaatio, spirometria (keuhkojen toimintakoe) ja

bronkodilataatiokoe, PEF -seuranta (uloshengityksen huippuvirtaus) sekä keuhkokuva; muita tutkimuksia

tehdään epävarmoissa tapauksissa ja haluttaessa luokitella astmaa tarkemmin. Jos joudutaan toistuvaan

jaksoittaiseen tai jatkuvaan lääkitykseen, tulisi alkutilanne selvittää tarkasti ja diagnoosin olla varma. Tällöin

myöhempää kehitystä verrataan alkuvaiheen tuloksiin ja potilaalla on oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin

(B-lausunto). On tunnistettava astman ja toisen keuhkosairauden, keuhkoahtaumataudin,

erotusdiagnostiikka. PEF-mittaus on ensisijainen astmatutkimus. Spirometria antaa PEF-mittauksia

tarkemman kuvan keuhkojen toiminnasta. Rasituskokeen vapaa juoksu ulkoilmassa erityisesti pakkasella

laukaisee herkästi keuhkoputkien supistuksen astmaatikoilla. Erityistapauksissa suoritetaan

altistustutkimukset, jotka kuuluvat erikoisklinikoille.

 

Astman hoito

Astmatulehdusta hoitavat ja hillitsevät hengitettävät (inhaloitavat) glukokortikoidit ovat keskeinen osa

astman hoitoa. Lääkehoito tapahtuu oireiden vaikeusasteen mukaan; jos oireita on harvemmin kuin kerran

viikossa, yöoireita enintään kahdesti kuukaudessa, lääkkeenä hengitettävä salbutamoli tai terbutaliini

tarvittaessa. Ympäristön saneerauksella ja tupakoinnin lopettamisella on suuri merkitys.

Jos oireita on enemmän, hengitettävää bronkodilatoivaa eli keuhkoputkia rentouttavaa lääkettä tarvitaan

useammin kuin kerran viikossa, lisätään säännöllinen tulehdusta hoitava lääkitys: hengitettävä glukokortikoidi

(beklometasoni, budesonidi, flutikasoni) kahdesti päivässä tai kerran päivässä (siklesonidi, flutikasoni,

mometasoni). Vaihtoehtoisesti leukotrieenisalpaaja (tsafirlukasti tai montelukasti) , varsinkin jos

hengitettävien lääkkeiden käyttö ei onnistu. Jos astmaoireet jatkuvat päivittäisinä ja tarvittaessa käytettävän

bronkodilatoivan lääkkeen tarve on suuri, lisätään lääkitykseen pitkävaikutteinen bronkodilatoiva lääke

(salmeteroli, formoteroli); voidaan käyttää myös bronkodilatoivan lääkkeen ja glukokortikoidin

yhdistelmävalmistetta. Lisälääkkeenä voidaan käyttää myös leukotrieenisalpaaja, teofylliini tai

tiotropiumbromidi. Jos hoitotulos edelleen huono, lisätään lääkitykseen yksi tai useampi seuraavista:

  • tsafirlukasti tai montelukasti

  • teofylliini

  • hengitettävän glukokortikoidin annos maksimoidaan

  • ipratropiumbromidi, kromogikaatti tai muutamat muut vaihtoehdot

Oraalinen glukokortikoidikuuri määrätään , jos oireet lisääntyvät ja PEF-puhallukset huononevat päivittäin,

potilaan uni häiriintyy astman takia, aamuoireet jatkuvat päivälle tai PEF-arvot ovat alle 80- 70% potilaan

parhaasta arvosta. Pitkäaikaisen yskän syynä voi olla sinuiitti. Astman pahenemisvaiheen taustalla on usein

sinuiitti. Ajoissa aloitettu glukokortikoidiannoksen tuplaaminen näissä ja muissa ylähengitystieinfektioissa

estää astman pahenemisen tehokkaasti. Allergiaa voidaan tutkia ihopistokokein siitepöly- tai eläinallergian

selvittämiseksi tai kun harkitaan omalitsumabihoitoa.

 

Mikrobilääkkeet ovat astman pahenemisvaiheessa aiheellisia ainoastaan, kun on selvät merkit bakteeri-

infektiosta. Yskänlääkkeet eivät kuulu astman hoitoon. Potilaalla tulisi olla mahdollisimman hyvät tiedot

astman oma-aloitteisesta seurannasta ja hoidosta. Ohjattu omahoito auttaa astman ja sen hoidon

hyväksymiseen ja ymmärtämiseen sekä tehokkaaseen ja luotettavaan lääkkeiden käyttöön.

 

Apteekin astmapalvelu

Astmapalvelu on apteekin erityispalvelu, jossa pureudutaan astmapotilaan omahoitoon vaikuttaviin

tekijöihin kuten inhalaatiolaitteet, niiden oikea käyttö, PEF-puhallukset ja käytännön ohjeet.

Palvelua antaa erityispalveluun koulutettu farmaseutti tai proviisori. Palvelu tapahtuu ajanvarauksella ja

on maksullinen. Astmapalveluun kuuluu 2- 3 käyntiä, joiden kestosta, sisällöstä ja jatkosta sovitaan

asiakkaan kanssa yksilöllisesti. Astmapalvelu tukee potilaan omahoitoa. Suonenjoen Apteekki tarjoaa

astmapalvelua ajanvarauksella puhelinnumerossa: 017-511 667.

 

Lähteet: Käypä hoito -suositus

 

farmaseutti

Juha Vehviläinen

astmapalvelu ep